HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA
TUPSUKIRJOSIIPI
C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI
S.spini
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI
A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ
B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN
M.britomartis
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
E.aethiops
VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN
C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
IDÄNHÄRÄNSILMÄ • NURMIKUSILMIK • HEDGRÄSFJÄRIL • Hyponephele lycaon
Keskikokoinen perhonen. Naaraan ja koiraan takasiipien alapinta on varsin samanlainen, mutta hyvällä onnella huomaat naaraan etusiipien alapinnan kaksi silmätäplää, kun koiraalla niitä on yksi. Perhosella on aina siivet yhdessä, joten yläpintaa et näe kuin vahingossa. Perhosta ei ole helppo erottaa tummahäränsilmästä. Perhonen lentää keski- ja loppukesällä Suomenlahden suurilla saarilla ja Terijoen hiekkakentillä ja runsastuu mentäessä eteläiseen Viroon. Siellä ja muualla Baltiassa se on jokseenkin yleinen. Kaakkois-Suomessa perhosta on viime vuosina nähty satunnaisesti, ja ilmaston lämpeneminen saattaa vauhdittaa lajin leviämistä. Tämä ei olisi yllätys, koska perhosta oli vuoteen 1947 saakka melko laajalti Etelä-Suomessa. Hae perhosta heinäkuun lopulla ja elokuun alkupuolella hiekkaisilta ja paahteisilta penkereiltä ja rinteiltä, joissa on matalaa ketokasvillisuutta. Toukan ravintokasveja ovat monet heinät, kuten nadat ja niittynurmikka.
