VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
KELTAVERKKOPERHONEN
 
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN
TÄPLÄVERKKOPERHONEN

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Viro Saarenmaa Kaalin meteorikrateeri PO / Viro Saarenmaa 6/2015 TH naaras

 

KIRJOVERKKOPERHONEN • SUUR-MOSAIIKLIBLIKAS • ASKNÄTFJÄRIL • Euphydryas maturna

Keltaverkkoperhosta ehkä vieläkin kauniimmin kirjavoitu, keskikokoinen perhonen. Lajin tunnistaa siipien alapuolen tiilenpunasta. Naaras on hieman koirasta suurempi ja vaaleampi. Perhonen tarvitsee lämpöä ja kosteutta, joita se löytää metsän siimeksestä pieniltä valoisilta aukoilta tai metsän ja avoimen alueen reunoilta. Alkukesän laji, kesäkuun puolivälistä koiras valvoo pientä reviiriään vaikka nuoren koivun lehdellä metrin, kahden korkeudella ja palaa säikytettynä pian takaisin. Kirjoverkkoperhosessa on idän eksotiikkaa, länteen mentäessä perhonen harvinaistuu. Suomen yksilöt poikkeavat Skandinavian sukulaisistaan ja luetaan siksi omaksi alalajikseen tenuireticulosa. Kirjoverkkoperhonen on Baltiassa ja Etelä-Suomessa jokseenkin harvinainen. Se on taantunut varsinkin Ruotsissa, jossa se on erittäin uhanalainen. Tanskasta on vain yksi havainto, ja kirjoverkkoperhonen on rauhoitettu EU:ssa. Toukan ravintokasveja ovat kangasmaitikka ja harvemmin tädykkeet, Ruotsissa saarni ja koiranheisi.

 

 




VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Puumala 6/2009 PO   Puumala 6/2014 PO koiras
  Lappeenranta 7/2017 PO  
   
Puumala 6/2009 PO   Puumala 6/2008 PO