HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA
TUPSUKIRJOSIIPI
C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI
S.spini
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI
A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ
B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN
M.britomartis
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
E.aethiops
VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN
C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
KIRJOVERKKOPERHONEN • SUUR-MOSAIIKLIBLIKAS • ASKNÄTFJÄRIL • Euphydryas maturna
Keltaverkkoperhosta ehkä vieläkin kauniimmin kirjavoitu, keskikokoinen perhonen. Lajin tunnistaa siipien alapuolen tiilenpunasta. Naaras on hieman koirasta suurempi ja vaaleampi. Perhonen tarvitsee lämpöä ja kosteutta, joita se löytää metsän siimeksestä pieniltä valoisilta aukoilta tai metsän ja avoimen alueen reunoilta. Alkukesän laji, kesäkuun puolivälistä koiras valvoo pientä reviiriään vaikka nuoren koivun lehdellä metrin, kahden korkeudella ja palaa säikytettynä pian takaisin. Kirjoverkkoperhosessa on idän eksotiikkaa, länteen mentäessä perhonen harvinaistuu. Suomen yksilöt poikkeavat Skandinavian sukulaisistaan ja luetaan siksi omaksi alalajikseen tenuireticulosa. Kirjoverkkoperhonen on Baltiassa ja Etelä-Suomessa jokseenkin harvinainen. Se on taantunut varsinkin Ruotsissa, jossa se on erittäin uhanalainen. Tanskasta on vain yksi havainto, ja kirjoverkkoperhonen on rauhoitettu EU:ssa. Toukan ravintokasveja ovat kangasmaitikka ja harvemmin tädykkeet, Ruotsissa saarni ja koiranheisi.
