VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
KANNUSINISIIPI
 
KUUSAMAPERHONEN
ETELÄNHOPEATÄPLÄ

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Viro 5/2008 JJ / Länsi-Viro 6/2013 TH

 

PIKKUSINISIIPI • PISI-SINITIIB • MINDRE BLÅVINGE • Cupido minimus

Pienin sinisiipi elää alueella, jonka rajat asettaa toukan ravintokasvi, yleensä masmalo tai idänkeulankärki. Niin koiraan kuin naaran siipien yläpuoli on ruskea, mutta koiraalla on sinistä kajoa. Pikkusinisiipiä tapaa vuodesta toiseen samoilla paikoilla. Pitää katsoa jalkoihin, perhonen lennähtelee matalalla. Joskus perhosella on hyvä vuosi ja niitä on satoja. Suomessa harvinaista ja erittäin uhanalaista pikkusinisiipeä näkee vain muutamalla sisämaan harjualueella, mutta Baltiassa sitä on runsaasti. Perhosen aikaa on loppukevät ja alkukesä ja mielipaikkoja sora- ja hiekkakentät, harjurinteet, tie- ja ratapenkereet, kuivat laidunniityt ja kedot. Baltiassa, Tanskassa ja Öölannissa on toinen sukupolvi heinäkuun lopulta syyskuuhun. Toukan ravintokasveja ovat masmalo, idänkeulankärki, mailaset ja tunturikurjenherne.

 

 




VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Itävalta 7/2008 HA koiras   Viro Hiidenmaa 7/2018 JJ naaras
  Viro Nedrema 7/2017 JJ  
   
Viro Saarenmaa 6/2015 TH   Heinola 6/2010 PO