HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA
TUPSUKIRJOSIIPI
C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI
S.spini
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI
A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ
B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN
M.britomartis
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
E.aethiops
VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN
C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
HEINÄHIIPIJÄ • HARILIK SIIDÖÖLANE • SPEGELSMYGARE • Heteropterus morpheus
Heinähiipijä on pieni mutta kuitenkin hieman suurempi kuin metsähiipijä. Sen lento on omintakeisen hyppelehtivää ja pomppivaa heinäisillä aukioilla, kosteilla niityillä ja tienpientareilla. Kun perhosen kerran näkee, niin sen muistaa! Takasiipien alapuolen luunvalkoiset täplät varmistavat määrityksen. Etelä-Virossa samoilla paikoilla keltatäplähiipijä (Carterocephalus palaemon) lopettelee lentoaan, kun heinähiipijä vasta aloittaa kesäkuun lopulla. Toukalle kelpaavat monet heinät. Perhonen on Baltiassa jokseenkin yleinen, mutta Suomessa se on tavattu vain kahdesti, vuonna 1937 ja 2014.
Suomalaiset nimet:
Suomen Lajitietokeskus (4/2020)
Tieteelliset nimet: Wiemers M, et al. An updated checklist of the European
Butterflies (Lepidoptera, Papilionoidea). ZooKeys 2018; 811: 9-45.
