VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
PIKKUHÄIVEPERHONEN
 
ISONOKKOSPERHONEN
KELTAVERKKOPERHONEN

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Imatra 5/2016 PO / Espanja 5/2008 PO

 

KIRSIKKAPERHONEN • KOLLATÄHN-PAJULIBLIKAS • KÖRSBÄRSFUKS • Nymphalis polychloros

Kaikki kolme isonokkosperhoslajia, kirsikkaperhonen, isonokkosperhonen ja valkotäpläinen nokkosperhonen, ovat suomalaisen perhosharrastajan märkä uni. Kirsikkaperhonen on hyvin harvinainen vaeltaja sekin, joka saattaa tilapäisesti viihtyä Suomessa talven yli. Talvehtineen perhosen tapaa aikaisin keväällä ja uuden sukupolven perhoset kesän jälkipuoliskolla. Kirsikkaperhosen naaras on lähes suruvaipan kokoinen ja hieman koirasta vaaleampi. Omenoita, kirsikoita tai luumuja notkuva hedelmäpuutarha on perhoselle paras paikka, ja pariutuminen tapahtuu puun rungolla tai maassa kuihtuneiden lehtien joukossa. Vakituisia kantoja lienee Viron Saarenmaalla, ilmeisesti myös Bornholmin saarella ja Öölannissa. Etelä-Baltiassa perhonen on vähän yleisempi, mutta aina se on vähälukuinen. Tanskassa perhonen on äärimmäisen uhanalainen. Toukan ravintokasveja ovat pajut, haapa, jalavat sekä kirsikka- ja omenapuut.

 




VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Kreikka 6/2006 TH   Bulgaria 7/2009 TH
  Italia 6/2008 PO  
   
Kreikka 6/2014 PO   Kreikka 6/2014 PO