HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA
TUPSUKIRJOSIIPI
C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI
S.spini
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI
A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ
B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN
M.britomartis
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
E.aethiops
VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN
C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
HIETAHEINÄPERHONEN • NOMMESILMIK • SANDGRÄSFJÄRIL • Hipparchia semele
Keskikokoinen perhonen. Naaras on aavistuksen koirasta suurempi ja takasiiven alapinnan vaaleankirjava marmorointi yhtenäisempää. Koiraalla takasiiven alapinnan keskellä kulkee vaaleampi juova. Keski- ja loppukesän perhonen naamioituu täydellisesti pysähtyessään kalliojäkälien joukkoon syöksähtävän lennon päätteeksi. Se painaa siivet yhteen jättäen etusiipien silmätäplät hetkeksi näkyviin. Pian perhonen nykäisee täplät takasiipien peittoon. Ympäristö on useimmiten kuiva avokallio, rantahietikko tai dyyni, jolla saattaa lennellä 2-5 yksilöä. Perhonen imee mettä muun muassa kanervasta, mäkimeiramista ja pietaryrtistä. Joskus perhosen näkee vielä syyskuussa. Suomessa esiintymisalueet ovat Hangon seudulla ja Ahvenanmeren saaristossa, Baltiassa ja Fennoskandian eteläosissa myös rannikkoseuduilla. Gotlannissa ja Öölannissa elää alalaji tristis, joka on nimimuotoa pienempi ja vaaleampi. Sisämaaesiintymät ovat harvinaisia, Kaakkois-Viron Koidulan hiekkakentällä merta ei ole lähelläkään. Toukan ravintokasveja ovat monet heinät, kuten rantavehnä, rantakaura, lampaannata ja luhtakastikka.
