HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops
ISONOKKOSPERHONEN • VALGETÄHN-PAJULIBLIKAS • VIDEFUKS • Nymphalis xanthomelas
Isonokkosperhonen on huippuharvinainen vaeltaja, joka joskus harhautuu Pohjolaan ja Baltiaan idästä. Näin kirjoitettiin vielä 2012. Saman vuoden heinäkuussa odotti jättiyllätys, perhosten massavaellus Suomeen! Sellaista ei ollut aikaisemmin nähty. Perhonen näyttäisi asettuvan maahamme, koska talvehtineita perhosia tavattiin seuraavina vuosina. Talvehtineet perhoset lähtivät liikkeelle huhtikuun lopulla ja uutta polvea alkoi syntyä heinäkuun alussa. Mutta perhonen on hiipunut Suomessa eikä kannan kestävyydestä ole varmuutta. Baltiassa ja Viron Saarenmaalla on vakituisia kantoja, mutta Skandinavian eteläosista vain satunnaisia havaintoja. Perhosen ympäristöä ovat metsien ja peltojen reunamat, puistot, puutarhat ja muut kulttuuriympäristöt. Isonokkosperhonen on samannäköinen kuin kirsikkaperhonen, mutta sen keski- ja takajalkojen karvoitus on vaaleanruskea, kirsikkaperhosella musta. Myös etusiipien kärjessä oleva täplä on valkoisempi kuin kirsikkaperhosella. Sukupuolet ovat hyvin samannäköiset, naaras koirasta aavistuksen suurempi ja vaaleampi. Toukan ravintokasveja ovat pajut.
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
