ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ALPPIKIRJOSIIPI • SÜDWESTALPEN-WÜRFELDICKKOPF • CARLINE SKIPPER • Pyrgus carlinae

Alppikirjosiipi elää harvinaisena paikallisina kantoina Länsi-Alpeilla, Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa Monte Baldon alueella. Se on lennossa heinä-elokuussa metsäaukeamilla ja alppiniityillä 1000 metrin korkeudelta ylöspäin. Laji on vaikea tunnistaa. Tyyppisimpiä tuntomerkkejä ovat punervuus sen lentäessä, etusiipien yläpintojen keskiosan C-kirjaimen muotoiset valkeat läiskät ja isot nelikulmaiset valkeat täplät takasiipien alapintojen ulkoreunoilla. Alppikirjosiiven toukat syövät hanhikkeja (Potentilla).