HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
TUNDRAHOPEATÄPLÄ • Boloria chariclea
Tundrahopeatäplä elää harvinaisena vain Käsivarrenlapin ja Utsjoen tunturipaljakoilla. Muut vain Lapin tuntureilla tavattavat hopeatäplät ovat tunturihopeatäplä (B.napaea), pohjanhopeatäplä (B.polaris) ja kääpiöhopeatäplä (B.improba). Myös yleensä suomaisimmilla paikoilla elävät muurainhopeatäplä (B.freija), rahkahopeatäplä (B.frigga) ja suohopeatäplä (B.aquilonaris) ja rämehopeatäplä (B.eunomia) voivat hämätä lajimäärityksessä. Ne kuten muutkin hopeatäplät voi erottaa toisistaan varmimmin takasiipien alapintojen kuvioituksen perusteella. Lapin hopeatäplät lähtevät piiloistaan lentoon, kun Aurinko on päiväsaikaan parikin minuuttia paistanut vaikkei lämpöä ole kymmentä astettakaan. Huonolla säällä niitä ei vanhingossakaan löydä. Tundrahopeatäplä on ollut viime vuosina hyvin vähälukuinen ja se on äärimmäisen suuren ilmastoriskin laji. Toukille kelvannevat variksenmarja (Empetrum nigrum), liekovarpio (Cassiope tetragona) ja lapinorvokki (Viola biflora).
