HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
RUUTUPERHONEN• Melanargia galathea
Laji tunnetaan myös ruutukaisena. Lajista on kerätty yksi yksilö Joutsenossa 1957, mutta siitä puuttuvat tarkat tiedot kuten päivämäärä. Sen kerännyt henkilö muistaa kuitenkin tallennuspaikan, joka oli aivan ratavarressa ja summittaisen talteenottoajan. Lähimpänä maatamme ruutukaista tavataan Moskovan seudulla. Laji on laiskansorttinen keskikesän lentelijä, jota ei pidetä vaeltajana. Villi veikkaukseni on, että perhonen oli tullut Suomeen junan kyydissä vaikkapa puukuormassa. Ruutukaisesta on kuitenkin pari hajahavaintoa Baltiasta, joten asiasta ei voi olla ihan varma. Esimerkiksi Englannissa on tavattu parikymmentä ihmisen mukana sinne tullutta päiväperhosta eli importtia. Ruutukainen on yleinen ja runsas Keski- ja Etelä-Euroopan kuivilla niityillä ja muilla avoimilla paikoilla. Ilmastomallit ennustuvat lajin leviävän eteläisimpään Suomeen 2000-luvun loppuun mennessä. Ruutukaisen pohjaväri vaihtelee samoin valkeiden täplien koko ja määrä. Muodon leukomelas takasiipien alapinnoilla ei ole kuvioitusta. Toukat elävät monilla heinillä (Phleum pretense, Agropyron, Festuca, Bromus, Halcus, Brachypodium).
