HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
HÄIVEPERHONEN • Apatura iris
Häiveperhonen on uusi upea tulokas päiväperhosfaunaamme. Aiemmin se oli hyvin harvinainen vaeltaja. 1990-luvulla laji vakiintui Etelärannikolle. Sittemmin se on levittäynyt laajalti Etelä- ja Itä-Suomeen. Lajinimi tulee siipien yläpintojen sinisestä häivähdyksestä valon tullessa niihin sopivassa kulmassa. Se muistuttaa läheisesti pikkuhäiveperhosta (A.ilia). Häiveperhosella on selvät silmätäplät vain takasiivissä ja etusiipien alapuolilla, kun taas pikkuhäiveperhosella on silmätäplät etu- ja takasiipien ylä- ja alapinnoilla. Lisäksi häiveperhosella on terävä hammas takasiipien valkeassa juovassa. Lennossa se on myös haapaperhosen (Limenitis populi) näköinen ja ne lentävätkin samanlaisissa lehtipuuvaltasissa metsissä keskikesällä. Kukilla ei häiveperhonen ei juuri käy, mutta syöttinesteet, hiki ja eläinten jätökset kuten hevosen kakkarat vetävät sitä puoleensa. Laji harrastaa hilltopinkia eli hakeutumista ympäristöään korkeammille paikoille. Toukat elävät pajuilla (Salix), eritoten raidalla (Salix caprea).
