SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KANGASSINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

PAATSAMASINISIIPI
KETOSINISIIPI
JUOLUKKASINISIIPI
TUNDRASINISIIPI
Pello 6/2024 PO koiras

 

KANGASSINISIIPI • Plebejus argus

Kangassinisiipi on maamme runsaslukuisin sinisiipilaji. Se elää monenlaisilla puoliavoimilla paikoilla ja myös rämeillä. Lapissa lajin voi löytää vain Torniojokilaaksosta ja Rovaniemen seudulta. Se on pienikoinen keskikesän perhonen. Kangassinisiipi muodostaa ketosinisiiven kanssa voimakkaasti toisiaan muistuttavan lajiparin. Niiden naaraita ei voi luonnossa toisistaan erottaa. Kangasinisiipikoiraan siipien yläpintojen tumma reunus on leveämpi kuin ketosinisiivellä ja sen takasiipien alapuolten sisäosa on sinervä kun taas ketosinisiivellä tämä alue on ruskea. Kummallakin lajilla on takasiipien alapintojen reunatäplissä sinistä hohdetta. Sorateillä voi toisinaan nähdä kangassinisiipikoiraita imemässä koskeutta ja kivennäissuoloja suurina joukkoina. Myös eläinten jätökset kelpaavat niille. Toukat syövät hernekasveja (Lotus, Ulex, Cytisus, Calutea, Coronilla ym.) ja joskus myös kanervaa (Calluna vulgaris).

LEVINNEISYYS

 

 

Pello 6/2024 PO koiras Puumala 8/2017 PO naaras
Puumala 7/2006 PO naaras
Puumala 8/2017 PO copula naaras+koiras
Puumala 7/2012 PO naaras+koiras
 
Puumala 8/2017 PO koiras   Ruokolahti 7/2012 PO koiraita