SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KANGASSINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AURORAPERHONEN
PIKKUKULTASIIPI
LOISTOKULTASIIPI
KANGASPERHONEN
Lappeenranta 6/2010 PO koiras

 

KETOKULTASIIPI • Lycaena hippothoe

Ketokultasiipi on jokseenkin harvinainen alkukesän laji. Etelä-Suomessa on tavattu myös muutamia toisen sukupolven yksilöitä kuten Joutsenossa 20.8.1989. Kilpisjärven tunturialueilla ja Nuorgamin seudulla elää hyvin harvinaisena alalaji stiberi, jonka koiraat ovat yleensä vähemmän värikkäitä kuin etelämpänä elävät syvänpunaiset yksilöt. Lisäksi alalajin koiraiden siipien yläpintojen tummat reunukset ovat ohuemmat ja takasiipien alapintojen oranssi juova on paremmin kehittynyt. Suomen Lapista ei meillä ole havaintoja ketokultasiivestä, mutta olemme löytäneet sitä Pohjois-Norjasta aivan Jäämeren rannalta.. Perhonen elää pienimuotoisilla avoimilla paikoilla, joissa kasvaa toukkien ravintokasveja suolaheiniä, hierakoita (Rumex) tai nurmitatareita (Bistorta vivipara). Lajin ulkonäkö vaihtelee melkoisesti, osassa yksilöitä on piirteitä purppurakultasiivestä (Lycaena alciphron).

LEVINNEISYYS

lLEVINNEISYYSs

 

Pohjois-Norja 7/1990 PO koiras ssp.stiberi Pohjois-Norja 7/1990 PO naaras ssp.stiberi
Lappeenranta 6/2010 PO
Pohjois-Norja 7/1990 PO ssp.stiberi
Lappeenranta 6/2010 PO koiras
 
Lappeenranta 6/2010 PO koiras   Lappeenranta 6/2010 PO naaras