HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
IDÄNHÄRÄNSILMÄ • Hyponephele lycaon
Idänhäränsilmällä oli Hattulassa sata vuotta sitten vahva esiintymä, joka hävisi 1930-luvulla. 1900-luvun loppupuolella tavattiin muutania harhailijoita Etelärannikolta. 2010-luvulla löydettiin Kaakkois-Suomesta pari pientä esiintymää. Lajiin on kohdistunut suuri keräilypaine ja Suomen Perhostutkijain Seura onkin antanut ohjeen, ettei populaatiota kohden saisi kerätä enempää kuin yksi yksilö vuodessa. Idänhäränsilmä on melko helposti löydettävissä itäisen Suomenlahden saarista ja Terijoen alueelta Venäjältä. Laji muistuttaa läheisesti tummahäränsilmää (Maniola jurtina), mutta sen takasiipien alapinnat ovat täplättömät. Idänhäränsilmänaarailla on kaksi isoa silmätäplää etusiipien ylä- ja alapinnoilla,mutta koirailla vain yksi. Koiraiden etusiipien yläpintojen koirastäplät ovat pienet. Lisäksi se on lennossa myöhäisempi ja keskimäärin hieman pienempi kuin tummahäränsilmä. Toukat elävät heinillä kuten niittynurmikalla (Poa pratensis).
