SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KANGASSINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

SUONOKIPERHONEN
LAPINNOKIPERHONEN
RUIJANNOKIPERHONEN
SUURHARVINAISUUDET
Pello 7/2019 PO

 

METSÄNOKIPERHONEN • Erebia ligea

Metsänokiperhonen on isokokoinen loppukesän metsälaji. Soilta sitä ei löydy. Lajityyppillisesti sen siipiripset ovat voimakkaasti kirjavat ja takasiipien alapinnoilla on vitivalkoisia kuvioita. Metsänokiperhosen siipien yläpuolten silmätäplien koko ja rakenne vaihtevat melkoisesti samoin takasiipien alapuolten kuvioitus. Pohjoisimmassa Lapissa elää harvinaisena alalaji dovrensis, jonka silmätäplistä puuttuu useimmiten valkoinen keskus. Laji on yleisempi parittomina kuin parillisina vuosina. Tämä selittyy sillä, että muodonvaihdos kestää kaksi vuotta. Pellossa olemme nähneet metsänokiperhosia vain parittomina vuosina. Toukat syövät heiniä, mm. tesmaa (Milium effusum), lauhoja (Deschampsia), koiranheinää (Dactylis glomerata) ja siniheinää (Molinia caerulea) sekä saroja (Carex).

LEVINNEISYYS

 

Pohjois-Norja 7/2019 PO ssp.dovrensis Pello 7/2019 PO
Puumala 7/2021 PO
Kuusamo 7/2011 PO
Pohjois-Norja 7/2019 PO
 
Pohjois-Norja 7/1990 PO ssp.dovrensis   Kitee 7/2013 PO