HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
HAAPAPERHONEN • Limenitis populi
Haapaperhonen iso ja uljas metsien perhonen. Vastakuoriutuneella yksilöllä voi näkyä sinistä hohdetta siipien yläpinnoilla. Naaraat ovat kookkaampia kuin urokset ja niiden siipien yläpintojen valkeat kuviot ovat isompia. Lisäksi naaraat lähtevät lentoon selvästi myöhemmin kuin urokset. Kukilla haapaperhoset eivät juuri käy, mutta niille maistuvat syöttinesteet, raadot ja perhosmiehen jalkahikikin. Lento alkaa juhannuksen tietämissä. Lajin vahvimmat kannat Kaakkois-Suomessa. Se on sielläkin jokseenkin harvinainen ja vähälukuinen. Koiraat viihtyvät sorapintaisilla teillä ja jäävätkin usein autojen yliajamiksi. Naaraita näkee paljon harvemmin. Ne elävät pääasiallisti puiden latvustoissa. Lajinimen mukaisesti toukat syövät haapaa (Populus tremula).
