SIVUSTON ALKUUN

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KANGASSINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

SUOKIRJOSIIPI • Pyrgus centaureae

Suokirjosiipeä tavataan harvakseltaan Keski- ja Pohjois-Suomen rämeillä ja nevoilla. Sitä löytyy aina vain yksittäin eikä laji ole missään runsaslukuinen. Perhonen lentää alkukesästä. Suokirjosiiven kehitys munasta aikuiseksi on kaksivuotinen. Parillisina vuosina sen esiintyminen painoittuu Suomen läntisiin osiin ja parittomina vuosina itäosiin. Etelä- ja Keski-Suomen soilla on myös mansikkakirjosiipiä (P.malvae), joihin sen voi helposti sekoittaa. Suokirjosiipi on kuitenkin mansikkakirjosiipeä kookkaampi, sen takasiipen alapintojen suonet ovat valkoiset ja sen siipien yläpinnoilla on vähemmän valkoisia läiskiä. Toukka elää suomuuraimella (Rubus chamaemorus).

LEVINNEISYYS

lLEVINNEISYYSs