ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

HOHTOSINISIIPI • HAUHECHEL-BLÄULING • COMMON BLUE • Polyommatus icarus

Hohtosinisiipi elää kaikilla Euroopassa Islantia ja korkeimpia vuorihuippuja lukuunottamatta. Alpeilla sillä on useita sukupolvia huhti-lokakuussa ja elää Alpeilla jopa 2500 metrin korkeudella. Tämä keskikokoinen sinisiipi on myös yksi yleisimmistä ja runsaslukuisimmista maanosamme päiväperhosista. Lajin koiraat ovat päältä sinisiä ja naaraat ruskeita oranssein reunatäplin. Osalla naaraita on vaihtevassa määrin sinistä siipien yläpinnoilla. Etusiipien alapuolien tyvitäplät ja takasiipien alapuolien kolmiomainen vaalea läiskä erottavat hohtosinisiiven useasta lähilajistaan. Näitä ovat mm. loistosinisiipi (P.escheri), valehohtosinisiipi (P.thersites), hopeasinisiipi (P.amandus) ja vuorihohtosinisiipi (P.eros), Toukkien ravintokasveja ovat hernekasvit (Lotus, Medicago, Anthyllis, Astragalus, Genista jne.).