SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ
PIIPPOPAKSUPÄÄ
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ
LAUHAHIIPIJÄ
Pello 7/2021 PO

 

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ • Carterocephalus palaemon

Keltatäplähiipijä on alkukesästä tavattava pienikokoinen päiväperhonen, joka puuttuu maamme aivan eteläisimmistä ja pohjoisimmistä osista. Se elää varsin harvinaisena ja vähälukuisena kosteilla niityillä, metsän reunoilla ja teiden varsilla. Laji on helpoimmin löydettävissä Pohjanmaalta, Kuusamosta ja Tornionjokilaaksosta. Elinkumppanini Riitan syntymäpaikkakunnalla Pellossa keltatäplähiipijä on melko yleinen esiintyen siellä samoilla paikoilla kuin mustatäplähiipijä (C.silvicola). Osa Pellon keltatäplähiipijöistä muistuttaa läheisesti mustatäplähiipijänaaraita, eikä liene mahdotonta, että lajit risteytyisivät. Etusiipien yläpinnoilla tyypillisellä keltatäplähiipijällä ovat kaikki siipisuonet mustat ja reunaosien keltaiset täplät eivät ole kontaktissa siipien keskiosien keltaisiin alueisiin. Lisäksi takasiipien alapuolien läiskät ovat keltatäplähiipijällä vaaleammat. Perhonen on harvinaistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Toukat elävät monilla heinillä (Molinia, Calamagrostis, Brachypodium, Bromus jne.). 

LEVINNEISYYS

 

 

Pello 7/2021 PO Pello 6/2023 PO
Pello 6/2021 PO
Pello 6/2023 PO
Pello 6/2021 PO
 
Pello 6/2023 PO   Pello 6/2021 PO risteymä?