SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HUHTASINISIIPI
HOPEASINISIIPI
HOHTOSINISIIPI
ANGERVOHOPEATÄPLÄ
Lappeenranta 6/2010 PO

 

LEHTOSINISIIPI • Aricia artaxerses

Lehtosinisiipi on keskikesän laji, jonka molemmat sukupuolet ovat päältä ruskeat. Se on jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa ja siitä on hajalöytöjä Pohjois-Lapistakin. Päältä päin se muistuttaa suuresti ruskosinisiipeä (Eumedonia eumedon). Lehtosininaaraalla on oransseja läiskiä sekä etu- että takasiipien yläpintojen reunoilla. Koiraalla on näitä täpliä yleensä vain takasiivissä, mutta joillakin yksilöillä voi olla hivenen oranssia myös etusiivissä. Siipien alapinnoilta se muistuttaa taas kovin hohtosinisiipeä (Polyommatus icarus). Lehtosinisiiveltä puuttuvat kuitenkin hohtosinisiiven etusiipien tyvialueiden täplät. Lisäksi takasiipien mustat pisteet eivät muodosta yhtä selvää suorakulmaa toiseksi etummaisen täplän sijaitessa sisemmällä. Toukat syövät tavallisesti metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum).

 

LEVINNEISYYS

lLEVINNEISYYSs

 

Kajaani 7/2019 PO naaras Pello 6/2021 PO naaras
Imatra 6/2010 HA koiras
Lappeenranta 7/2017 PO koiras
Pello 6/2023 PO copula
 
Lappeenranta 7/2017 PO   Pello 6/2023 PO